Image 2005

lähdin ensimmäisen kerran meksikoon vuonna 2005. helsinki-vantaan lentokentällä aloin lukea matkalukemiseksi mukaan ottamaani imagea. olin jopa repäissyt siitä sivun talteen. se löytyi nyt "joulusiivouksessa" huoneestani somerolta. näin siinä sanottiin:

"sitä paitsi sehän on totta. nuorelle naiselle maailma on avoin.
minulle se oli sitä vuosia. olen lähtenyt ulkomailla ties kenen matkaan päästäkseni hauskoihin bileisiin, olen nukkunut täysin tuntemattomien miesten sohvilla, kun viimeinen bussi on mennyt, olen antanut numeroni kadulla juttusille alkaneelle maahanmuuttajalle.
nyt olen vihdoin uskonut, että maailma on paha paikka ja ihmisiin ei kannata luottaa, enkä tee enää samanlaisia tempauksia. miksi?
en siksi, että minulle olisi tapahtunut mitään ikävää. minua ei ole raiskattu, sitä ei ole koskaan edes yritetty. ahdistelijoita olen tietysti tavannut siinä missä jokainen muukin nainen, mutta he ovat liimautuneet seuraani alikulkutunneleissa ja pimeillä kävelyreiteillä, eivät kotibileissä tai nuorisoporukoissa.
[...]
useammin kuin kerran olen huoahtanut vanhoja reissujani miettiessäni, miten onnekas olenkaan ollut, kun mitään ei ole sattunut. yhtä useasti olen ravistellut itseäni: Miten epäonnekas olisinkaan ollut, jos jotain olisi sattunut! sillä vaikka pahoja asioita tapahtuu eikä tyhmä pidä olla, emme me silti oikeasti kulje maailmassa täynnä murhanhimoisia hulluja. suurin osa maailman ihmisistä on täysin normaaleja, empaattisia lähimmäisiä. joskus ehkä tökeröitä ja tylyjä, mutta eivät tunteettomia psykopaatteja, joiden ainoa tarkoitus on satuttaa toisia ihmisiä tahallaan.
ei edes - tai etenkään - nuoria tyttöjä."

kiivin kanaa

Balettiin menossa




vaalit tulossa






Venäjän (Neuvostoliiton) ja Ukrainan ystävyyttä kuvastava patsas

matka jatkui: rostov-na-donu

"siis mitä sanoit? et voi olla tosissasi, että pitää istua vielä tässä ahistavassa junassa seuraavatkin kahdeksan tuntia? eikö meijän pitänyt olla perillä tunnin päästä?" matka oli tähän asti kestänyt yhteensä noin 25 tuntia. tosin ketään ei pakottanut meitä olemaan juna-asemalla yhdeksää tuntia ennen lähtöä.

no, matkantekoon saatiin onneksi säpinää, kun miliisit päätti ilostuttaa meitä...

immi, rostov ja siemenet.

kasakkakaupunki donin rannalla. taustalla levittyy loputon aro.

hiljaa virtaa don.

venäläisyyden ytimessä, eli kovaa yritystä syödä auringonkukansiemeniä.

kävin matkalla...

...Pietarissa
Venäjällä juhlitaan 9.5. Voiton päivää. Näkyvillä paljon kansallisiasymboleja ja Neuvostoliitto-muistelua. Vuonna 1945 kyseisenä päivänä Neuvostoliiton joukot voittivat saksalaiset Stalingradissa käydyssä taistelussa.

Miliisi vahtimassa, että kaikki on kiltisti.

Nooran lihapata. Todella hyvää, maukasta. Kasvissyöjänä vaan päätti muutaman lusikallisen jälkeen, että antaa herkun mulle nautittavaksi. Ulkomailla ei voi aina tietää, mitä tilaa. Ei vaikka menu olisi englanniksikin :)

...Moskovassa














Töröt ovat kaksi Stalinin rakennuttamista hampaista. Niitä ehti valmistua viisi. Projektin tarkoitus oli, että valmistumisensa jälkeen joku hampaista näkyisi aina pienen kaupungin katuja tallaavan ihmisen silmiin.















Punainen tori

















Moskovan metroasemat on nähtävyyksiä itsessään

kreml

uusi yritys

mulla oli viikonlopuksi työ. olin itse keksinyt, että maanantaihin mennessä mulla on pätevä tutkimussuunnitelma graduun. toistaiseksi keskittymisongelmat on olleet suuria ja muut mielenkiinnonkohteet vielä suurempia.
joten aloin etsiä itselleni hyvää blogia, mihin saisi kuvia ja tekstiä. olen kai todella vaativa asiakas, koska en ole löytänyt mitään, mikä olisi saanut aikaan suoranaista ihastumista. vaikka ei sitä kai tietokoneen kautta löydettäviin nettisivuihin olekaan pakko kovilla tunteenpurkauksilla suhtautua. mut oishan se kiva. jotain repäsevää tähänkin lauantaihin.
koitan nyt kuitenkin yhteistoimintaa tämän blogspotin kanssa. muutamaa muuta en edes osannut käyttää, tällä todistettavasti ainakin kykenin avaamaan kirjoitusruudun.
jatkan harjoittelua.